I–näytös: Kohti harjoituksia:

Osa 5: Kääntämisestä

Eva Buchwald

In English

Mielikuvia ja rekistereitä: Eva Buchwald kertoo suomalaisten näytelmien käännöstyöstä


Leena Klemelä

Näytelmän kääntämisestä puhuttaessa mieleeni nousee seuraavia kysymyksiä: Kuinka suuri ero on sillä, kääntääkö valmista tekstiä vai tekeekö käännöstä esityksen valmistumisen ohella? Kuinka paljon vaikuttaa onko näytelmän nähnyt vai ei? Entäpä sitten se tietääkö kenelle on tekstiä kääntämässä?

Eva Buchwaldilla on kokemusta kaikesta edellä mainitusta, vaikka kääntäminen ei olekaan hänen päätyönsä. Buchwald on työskennellyt Kansallisteatterissa jo 90-luvulta alkaen, ensin kirjallisena neuvonantajana ja sittemmin dramaturgina. Buchwald käänsi Sofi Oksasen Puhdistus-näytelmän ja aloittaa pian Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän käännöstyön. Näytelmän englanninkielinen käännös on tarkoitus saada valmiiksi tämän kesän aikana, tekstitykset valmiiseen käännökseen perustuen tehdään harjoitusten rinnalla esityksen valmistuessa.

Kyyhkysten harjoitukset alkavat syyskuun alussa, jolloin käännöksestä olisi tarkoitus olla jo jonkinlainen versio valmiina. Tämä poikkeaa hieman Buchwaldin aiemmasta työjärjestyksestä. Usein Suomessa käännökset tehdään kantaesityksen jo valmistuttua, tilaustyönä tai koska näytelmä on ollut menestyksekäs ja sen siipiä ulkomailla halutaan kokeilla. Monesti tekstejä käännetään eräänlaisiksi näytekappaleiksi, jotta kieltä taitamattomat voisivat tutustua niihin mahdollista jatkokääntämistä varten.

“Muualla ei lueta suomea, eli jos ylipäätään halutaan näytelmän menevän ulkomaille niin usein se käännetään englanniksi tai saksaksi tai ruotsiksi, vähän riippuen siitä että missä ajatellaan että se saattaisi kulkea. Englanninkielisessä maailmassa harvoin esitetään mitään muuta kuin englanninkielistä draamaa, mutta käännös palvelee sitten sitä että maailma voi tutustua tekstiin. Sen innoittamana voi tulla vaikka islantilaisia tai bulgarialaisia käännöksiä.”

Suomenkieliset näytelmät ovat menestyneet Buchwaldin mukaan perinteisesti parhaiten pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Sofi Oksasen Puhdistusta on esitetty myös englanninkielisessä maailmassa. Buchwald kääntää aina lähtökohtaisesti oman brittienglantinsa kautta ja tekee tarvittavia muutoksia sen jälkeen. Erot ovat monesti näennäisen pieniä, mutta merkittäviä. Käännöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon kohdemaan tapojen ja kielenkäyttökulttuurin vaikutukset.

“Tästä syystä aina kun mahdollista teen tekstistä päivitetyn version kohdeproduktio mielessä – käännös kun on yleensä tehty ”vakuumissa”. Yhdessä maassa arkinen ilmaisutapa saattaa toisaalla pompata esiin väärällä tavalla. Esimerkiksi skotit ovat paljon vapaampia kiroilun suhteen kuin englantilaiset.”

Buchwald on kääntänyt esimerkiksi Paula Salmisen näytelmän Kolmetoista uponnutta vuotta skottilaiselle ryhmälle.

”Stellar Quines kiinnostui näytelmästä synopsiksen perusteella jo ennen kun aloitin käännöstyötä. Koska tiesin, että teksti tulee ensisijaisesti Skotlantiin, saatoin kuvitella henkilöhahmot enemmän pohjoisen ihmisten ja tapojen kautta.”

Samanlaisesta mielikuvitusleikistä voi kuitenkin olla hyötyä vaikka tilaajasta ei olisikaan vielä varmuutta.

”Saatan käyttää samaa menetelmää vaikka kohdemaa ei olisikaan tiedossa – kuvittelu voi vaikuttaa rytmiin tai huumorin ilmaisuun. Pohjoisenglanti tuntui oikealta maaperältä esimerkiksi Sirkku Peltolan Suomen hevosen käännöksen työvaiheessa. Toki ajattelen edelleen tapahtumat Suomeen, mutta sopiva englantilainen konteksti voi antaa dialogille oikeanlaisen ’sävelen’.”

Suomen hevosen käännös esitettiin lopulta Yhdysvalloissa ja käännös toimi hyvin.

”Vaikka jotain täysin vieraita asioita – esimerkiksi avainsanoja, jotka eivät avaudu – pitää muuttaa amerikkalaista yleisöä varten, paljon ’epäamerikkalaista’ voi myös säilyttää, koska britti-ilmaisu tuo sellaista sopivaa eurooppalaista kaikua. Vastaavasti joskus amerikkalaispainotteinen ilmaisu tai rytmi saattaa tuntua luontevammalta -esimerkkinä Paavo Westerbergin Valhe, jossa roolihahmot ovat kolme liukaskielistä urbaania cowboyta. Tärkeintä on, että ilmaisun rekisteri on ehjä.”

Näytelmää käännettäessä lopputulokseen vaikuttavat myös muut tekstinulkoiset asiat. Kuten sanottu, suomalaisia tekstejä käännetään useimmiten kun näytelmää on jo esitetty täällä. Jos kääntäjä on nähnyt esityksen, myös nähty roolityö saattaa vaikuttaa hahmon kielirekisterin valintaan.

“Tietty suomalainen näyttelijä saattaa jättää vahvan mielikuvan, joten kuvittelen kuinka tämä kyseinen näyttelijä puhuisi jos hän olisi englantilainen. Toisinaan kuvittelen näytelmään englantilaisen miehityksen jonka kautta käyn kohtauksia läpi.”

Kyyhkysistä roolitus on jo tiedossa, mutta harjoitukset alkavat vasta syyskuussa, käännöstyö jo aiemmin. Valmis produktio ei siis pääse vaikuttamaan käännökseen. Kuinka Kyyhkysten rekisteri löytyy?

”Tässä produktiossa sekä aikakausi että kronologia tulevat varmasti olemaan keskeisimpiä tekijöitä. Puhdistuksessa moderni näkökulma oli muotoon sisäänrakennettuna: kohtaukset liikkuivat edestakaisin 40- ja 90-lukujen välillä. Kyyhkysissä tarina kulkee kronologisesti 40-luvulta 60-luvulle.”

Bucwald sanoo ensimmäisten lukukertojen synnyttäneen mielikuvia vanhasta suomifimistä.

”Tarinassa on melodraamalle ominainen korostuneiden kontrastien elementti, jota näkee vanhoissa mustavalkoelokuvissa. Ohjaaja Raila Leppäkoski puhui kauneuden ja kamaluuden ristiriidasta. Hahmot ovat samaan aikaan sivistyneitä ja brutaaleja: heillä on kauniit käytöstavat mutta heidän kätensä ovat likaiset. Kuten missä tahansa yritystapaamisessa johtajat keskustelevat työoloista ja tuotannosta, mutta kohteena ovatkin työleirit: se, kuinka säilyttää kuri ja kasvattaa tuotantoa ilman että joku hempeilijä antamatta salaa vangeille ruokaa.”

Mielikuvista käytäntöön siirtyminen ei tapahdu sormia napsauttamalla.

”Melodraama on haastava genre. Dialogiin ei saa tulla väärää sävyä, kuten tahatonta patetiaa. On tärkeää säilyttää ajan ilmapiiri ilman että dialogi kuulostaa vanhentuneelta.”

Olga

Kirjoittaja toimii näytelmässä ohjaajan assistenttina ja on kääntänyt Jenni Vartiaisen Missä muruseni on? -kappaleen sanoja suomesta espanjaksi Suomeen friikahtaneelle ystävälleen.

Tämän tekstin julkaisemisesta on harjoitusten alkuun 11 viikkoa.

Kun kyyhkyset katosivat - liput ovat myynnissä nyt! http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/kun-kyyhkyset-katosivat/


Maimu Berg

Eesti keel

“Näytelmä tarvitsee ihan erilaista kieltä kuin proosa”


tallinn.ee

Maimu Berg on virolainen kirjailija ja kääntäjä. Proosan lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa artikkeleita, arvosteluja ja näytelmiä. Berg kääntää useita tekstilajeja asiatekstistä proosaan venäjän, saksan ja suomen kielistä. Suomalaisia näytelmätekstejä hän on kääntänyt muun muassa Reko Lundanilta, Mika Myllyaholta ja Leea Klemolalta ja hänelle on myönnetty käännöstyöstä Viron teatteriliiton Alexander Kurtna -palkinto vuonna 2008. Suomen kohdalla kielisukulaisuus tekee käännöstyöstä helppoa.

“Se on melkein kuin jostain viron murteesta kääntäisi. Olosuhteetkin ovat tuttuja, ja sanastoa tunnen enemmän kuin esimerkiksi uutta saksalaista sanastoa.”

Kielitaitonsa ansiosta Berg on voinut tutustua myös omista teksteistään tehtyihin käännöksiin. Ne ovat toisinaan yllättäneet ja tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, kuinka hän kääntäjän työhön suhtautuu. Berg on tarkkana siitä, että alkuperäiselle tekstille on pysyttävä uskollisena.

“Suuria vapauksia ei kääntäjä saa ottaa. Kääntäjä on kääntäjä ja tekijä on tekijä. Muille kielille käännettyjen omien tekstieni kohdalla olen joskus ollut vähän hämmästynyt siitä miten vapaasti jotkut kääntäjät kääntää. Se ei ole oikein. Tietenkin se mikä on kirjallisuudessa tärkeää on rytmi, tekijän rytmi, ja se pitää säilyttää samalla kun sen pitää olla hyvää kieltä mille käännetään. Näistä syistä kääntäminen ei ole niin helppoa työtä kun miltä voi tuntua.”

Bergin käsitys kääntämisestä onkin muuttunut siitä kun hän teki ensimmäiset alan työnsä.

“Kun aloitin kääntämisen niin olin aika skeptinen ja ajattelin ehkä enemmän että olen kirjailija – mitä nyt rahan takia otin sen ensimmäisen käännöksen. Mutta nyt pidän valtavasti siitä työstä. Pitää löytää oikeita vastineita siitä kielestä mille käännetään, pitää ymmärtää tekijän tyyliä ja ajatuksiakin. Se on luovuutta.”

Berg on kääntänyt lukuisia eri tekstilajeja. Millä tavalla näytelmätekstin kääntäminen poikkeaa vaikkapa proosan kääntämisestä?

“Tavallisesti kääntäessäni näytelmää puhun ääneen niitä repliikkejä ymmärtääkseni miltä se kuulostaa. Teatterissa ihminen ei lue repliikkejä ja siksi pitää miettiä että miltä ne kuulostavat. Että onko se luonnollista puhetta, vai kuulostaako se jotenkin keinotekoiselta jos mä puhun sen ääneen.”

Näytelmä on lajina hyvin erilainen kuin proosa ja tämä konkretisoituu myös Kyyhkysten kohdalla. Sofi Oksanen on itse kirjoittanut näytelmäversion, joka on luonnollisesti oma, erillinen taideteoksensa.

“Näytelmä tarvitsee ihan erilaista kieltä kuin proosa. Proosaahan me saadaan kaikki lukea, näytelmässä me vaan kuunnellaan. Ja Sofi tuntee tämän asian, Kansallisteatterin Kyyhkyset on tietysti näytelmä eikä mikään proosateoksen versio.”

Maailma jota Kun kyyhkyset katosivat käsittelee on Bergille tuttu, mutta täsmälleen oikeanlaisen ajankuvan vaatiminen on hänen mielestään älytöntä.

“Se on kaunokirjallisuutta. Luulen että Viro on maa jossa Puhdistus sai kaikkein negatiivisimman vastaanoton juuri sen takia että ihmiset etsimällä etsivät yksityiskohtia, sellaisia joista sanoa että ‘ei se ollut täsmälleen näin’ ja ‘ei sitä tehty siellä’. Mutta sehän ei ole ollenkaan tärkeää kaunokirjallisuudessa! Tärkeää on että se raskauden henki, paine, mikä oli Puhdistuksen tapahtumien aikana ja myös 60-luvun ja 40-luvun Virossa kuten nyt Kyyhkysissä, että se tulee esille. Ja se tulee hyvin Sofilta esille.”

Kun kyyhkyset katosivat - liput ovat myynnissä nyt! http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/kun-kyyhkyset-katosivat/